Sassoli: L’Europe doit être loyale envers ses citoyens 
 

Euroopan parlamentin puhemiehen David Sassolin puhe Eurooppa-neuvoston kokouksessa 16. joulukuuta 2021

Arvoisat kuulijat

 

Haluaisin tässä puheessa valottaa omia ajatuksiani ja parlamentin ajatuksia loppuvaalikauden haasteista. Olemme nyt puolivälissä, mutta paljon on matkaa vielä taitettavana.

Pandemia jatkaa kulkuaan, sille ei tunnu näkyvän loppua, eikä näköpiirissä ole unionin kaipaamaa edistystä, sellaista toivonkipinän herättävää eurooppalaista hanketta, jota kaikki unionin kansalaiset odottavat. On meillä toki ollut jo vaalikauden alusta alkaen kunnianhimoisia hankkeita Euroopan kehittämiseksi, ja jatkamme niitä sitkeästi. Viemme muutoksia läpi, löydämme yhteisymmärryksen ja pääsemme eteenpäin eroistamme huolimatta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, digitalisaatio, vahvempi ja demokraattisempi Eurooppa, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Ne ovat unionin ehdottomia ja välttämättömiä tavoitteita, joissa meidän on onnistuttava ollaksemme lojaaleja kansalaisia kohtaan.

Unioni tarvitsee kuitenkin myös ja ennen kaikkea uutta toivon hanketta, joka kokoaa meidät kaikki yhteen. Hanketta, jossa kiteytyy unionin syvin olemus, meidän arvomme ja kulttuurimme. Hanketta, jonka tärkeys on päivänselvä kaikille eurooppalaisille ja joka saa meidät puhaltamaan yhteen hiileen.

Ajattelen, että tämä hanke voisi rakentua kolmen vahvan teeman ympärille, kolmen sellaisen seikan, joita kaikki eurooppalaiset yksimielisesti haluavat: innovatiivinen Eurooppa, suojaa antava Eurooppa ja majakan lailla loistava Eurooppa.

 

Innovatiivinen Eurooppa ennen kaikkea

Innovatiivisuus, josta tässä on kyse, ei merkitse pelkkää teknologista innovatiivisuutta, niin tärkeää kuin se onkin taloutemme kannalta. Kyse on innovatiivisuudesta kaikilla aloilla. Uudenlaisesta luovuudesta, joka ulottuu toimielimiimme, politiikkoihimme, toimintatapoihimme ja jopa elintapoihimme, sillä juuri sitä vihreä siirtymä meiltä edellyttää.

Euroopan tulevaisuuskonferenssin on tarkoitus auttaa meitä löytämään mahdollisia innovatiivisia tapoja saada uudelleen aikaan tunne hankkeesta, jonka kaikki eurooppalaiset voivat tuntea omaksensa. Kuten tiedätte, tulevaisuuskonferenssi on täydessä vauhdissa, ja pian on aika vetää ensimmäiset johtopäätökset. Haluan painottaa, että emme voi väistellä vastuutamme, kun tulee aika siirtyä sanoista tekoihin, toiveista oikeisiin hankkeisiin, ideoista niiden konkreettiseen toteutukseen.

Innovatiivisuuden on ulotuttava kaikkiin aloihin!

Kuten toimielimiin, luonnollisesti. Unioni ei suinkaan ole valmis, se on jatkuvassa liikkeessä. Parlamentti on jo kauan sitten tehnyt konkreettisen ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä toimielimistä demokraattisempia, vahvempia ja innovatiivisempia lainsäädäntöaloiteoikeuden avulla.

On uudistettava lainsäädäntöä. Unionin on oltava eturintamassa asettamassa normeja aloille, joihin kaikkien katseet kohdistuvat, etenkin uusille talouden aloille, joita koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä yhtä viidakkoa. Tietosuojan alalla olemme näin jo tehneet, ja koko maailma seuraa nyt esimerkkiämme. Digimarkkinoiden alalla aiomme niin tehdä, ja on jo korkea aikakin, jotta lainsäätäjinä eivät toimi digijätit kansalaisten sijasta.

Myös rahoitus kaipaa uudistuksia. Mitä tulee toimintapolitiikan ja toimiemme rahoitukseen, silläkään alalla ei pidä pelätä muutosta eikä vapista innovaatioiden edessä. Haluan jälleen kerran muistuttaa, että parlamentti ja unionin kansalaiset odottavat malttamattomasti omien varojen paketin julkaisemista, sillä tämän paketin ansiosta unionin pitäisi pystyä täydentämään rahoitustaan kestävällä tavalla ja maksamaan yhteisen velan takaisin. On kyse uskottavuudesta ja sanansa pitämisestä. Nämä uudistukset eivät myöskään vapauta meitä velvollisuudestamme mukauttaa rahoituskehyksemme tämän vuosisadan haasteisiin uudistamalla vakaus- ja kasvusopimusta realistisella tavalla. Emme voi enää sitoa omaa tulevaisuuttamme emmekä lastemme tulevaisuutta kolmen prosentin sääntöön.

 

Suojaa antava Eurooppa

On tuotava uudelleen esiin ajatus Euroopasta, joka antaa meille suojaa. Siis Euroopasta, joka suojelee rajojaan ja kansalaisiaan ja toimii heidän turvallisuutensa takaamiseksi ja yhteisen edun ja jokaisen jäsenvaltion suvereniteetin puolesta. Toteuttamamme yhteinen rokotepolitiikka on esimerkki tästä: olemme pystyneet jämäkästi osoittamaan, että Eurooppa kykenee kohtaamaan vakavimmatkin kriisit ja suojelemaan Euroopan kansalaisia. Meidän on jatkettava yhteisiä terveysalan toimiamme Euroopassa ja vahvistettava terveydenhuollon rakenteita maailmanlaajuisesti voidaksemme parantaa kriisien ennaltaehkäisyä, niiltä suojautumista ja niihin valmistautumista. Olen tyytyväinen Maailman terveyskokouksen päätökseen aloittaa neuvottelut sitovasta välineestä pandemioiden torjumiseksi

Euroopan kansalaisten suojeleminen tarkoittaa sitä, että meidän on valmistauduttava paremmin reagoimaan tuleviin kriiseihin, niin terveyskriiseihin, luonnonkatastrofeihin kuin kaupallisiin, diplomaattisiin tai sotilaallisiin kriiseihin.

Se tarkoittaa ensinnäkin, että on vahvistettava yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, jotta voimme toimia yhdessä nopeammin ja painokkaammin, kun etumme ovat uhattuina. Tiedän, että tämä on yksi Ranskan tulevan puheenjohtajakauden keskeisistä näkökohdista, ja hyvä niin.

Euroopan kansalaisten suojeleminen tarkoittaa myös sitä, että osaamme päättäväisesti lisätä muuttoliikkeen hallintaa ja rajaturvallisuutta koskevien politiikkojemme yhdentämistä. Olen ottanut muuttoliike- ja turvapaikkakysymykset usein esille puheenvuoroissani. Tiedämme kaikki, että muuttoliikkeestä on tullut keskeinen aihe EU:n ulkosuhteissa ja ulkopoliittisella asialistallamme. Parlamentti valmistelee jo muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeviin komission ehdotuksiin parannuksia uuden solidaarisuutta ja vastuunottoa koskevan sopimuksen pohjalta. Neuvosto tekee oman osuutensa, ja meidän on päästävä kiireellisesti yhteisymmärrykseen, sillä muutoin populismi ja lyhyen aikavälin ratkaisut pääsevät niskan päälle tässä asiassa. Viimeaikaiset tapahtumat Valko-Venäjän rajalla ovat osoittaneet selvästi, että on välttämätöntä toimia päättäväisesti ja solidaarisesti tällä ratkaisevan tärkeällä alalla.

Euroopan kansalaisten suojeluun kuuluu myös huolehtiminen siitä, että jokainen pystyy elättämään itsensä työllään, eli minimipalkkojen on oltava kunnolliset ja oikeudenmukaiset. Toivomme, että myös tässä asiassa saamme aikaan kunnianhimoisen kompromissin. Olen ilahtunut myös alustatalouden työntekijöitä koskevasta komission ehdotuksesta, joka tarjoaa mahdollisuuden parantaa miljoonien eurooppalaisten työntekijöiden sosiaaliturvaa.

Euroopan kansalaisten suojeleminen tarkoittaa myös tasapainon palauttamista kauppasuhteiden ollessa epätasapainossa, kun jotkin maat uhkaavat meitä investoinneillaan tai pakkokeinoilla.

Euroopan kansalaisten suojelemiseksi on myös pystyttävä löytämään tehokkaat tekniset ja taloudelliset ratkaisut mahdollisen energiakriisin yllättäessä. Yhdenkään Euroopan kansalaisen ei saisi antaa vajota energiaköyhyyteen edes kansainvälisen kriisin ravistellessa maailmanmarkkinoita. Unionin on myös tällaisilla kriittisillä hetkillä löydettävä rohkeita ratkaisuja kaikkien eurooppalaisten turvallisuuden varmistamiseksi.

 

Eurooppa, joka loistaa majakan lailla demokratiamallinsa ansiosta

Kriisien ja häiriöiden sietokyky on ollut päivän sana jo joitakin vuosia. Euroopan on kehitettävä kykyään sietää talouden häiriöitä sekä selviytyä konflikteista rajoillaan, ympäristökriisistä, yhteiskunnallisista kriiseistä ja monista muista kriiseistä. On selvää, että meidän on selätettävä nämä kriisit ja kohdattava nämä haasteet, mutta onko sietokyvyn parantaminen toimintamme ainoa päämäärä? Pyrkimys lisätä sietokykyä merkitsee jo jossain määrin tappion myöntämistä, itsensä esittämistä uhrina ja haavoittuvaisena.

Tarvitaan siis muutakin kuin sietokykyä. Euroopan on osattava olla jälleen ylpeä demokratiamallistaan. Kiihkeänä toiveenamme on oltava, että tämä demokratian, vapauden ja hyvinvoinnin malli leviää ja houkuttelee, että se saa kansalaiset niin täällä kuin muualla pitämään kiinni unelmistaan.

Annetaan demokratiamallimme loistaa eli osoitetaan, että siitä on menestystarinaksi, että julkinen politiikka tehostuu sen ansiosta, että sillä saadaan aikaan vankkoja tuloksia, kunhan vain toimimme päättäväisesti.

Toivonkin, että juhlistaessamme ensi keväänä Eurooppa-päivää 9. toukokuuta osoittaisimme yhdessä, voimakkaasti ja yhtenäisesti, kuinka tärkeänä pidämme yhteistä Eurooppa-hanketta ja sen edustamia arvoja ja kulttuuria.

Arvoisat kuulijat

Kuten olette huomanneet, puheeni ei tänään rajoittunut pelkästään ajankohtaisaiheisiin. Minusta tuntui tärkeältä kiinnittää tässä puheessa huomiota siihen, mitä Eurooppa-hankkeeseen vielä kaivattaisiin.

”Innovatiivisuus, suojelu, valovoimaisuus”, näiden kolmen teeman ympärille ehdottaisin Eurooppa-hankkeen uudistamisen rakentuvan. Hyvä Emmanuel, käydessäni Pariisissa viime torstaina panin merkille sanakolmikon, jonka Ranska on valinnut unionin neuvoston puheenjohtajakautensa motoksi: ”Relance, puissance, appartenance” (Uusi alku, vahvuus, yhteenkuuluvuus). Valinta osuu täysin yhteen kaiken edellä sanomani kanssa:

– sillä uuteen alkuun päästäksemme meidän on oltava innovatiivisia,

– sillä vahvuus, jota unionille toivomme, on valjastettava palvelemaan näkemystämme maailmasta ja siten suojelemaan Euroopan kansalaisia,

– sillä Euroopan kansalaiset eivät tunne kuuluvansa Eurooppaan, jollei sen poliittista mallia koeta esikuvaksi ja houkuttelevaksi.

Olen siis iloinen, että nämä eri tulevaisuudenvisiot käyvät yksiin. On meidän vastuullamme nyt muuttaa nämä visiot teoiksi, jotta Eurooppa säilyttää asemansa, pitää kiinni lupauksistaan ja palvelee näin kaikkia Euroopan kansalaisia.

Kiitos, ja antoisaa kokousta!